Usko ja kirkko

 

Vanhastaan kirkkoa on kuvattu Kristuksen ruumiina. Kirkko elää aina maailmassa muttei maailmasta.

Luterilainen kirkko pohjaa uskonsa vanhan kirkon uskontunnustuksiin, luterilaisiin tunnustuskirjoihin sekä kirkon yhteiseen perinteeseen.

Oheisten kuvakkeiden alta löytyy tietoa kirkkomme uskon sisällöstä sekä siitä miten se elää tässä ajassa.

Kirkon perinteistä ja kirkkovuodesta löydät lisää tästä linkistä.

Hengellinen pohdiskelu

Ihminen on vuorovaikutuksessa kolmeen suuntaan: toisiin ihmisiin, Jumalaan ja itseensä. On tärkeää, että nämä suhteet ovat tasapainossa keskenään, mikään ei saa jäädä toisten jalkoihin. Ihminen on siis pohjimmiltaaan hengellinen olento, jonka hyvinvoinnin edellytyksenä on suhde Jumalaan. Hengellistä pohdiskelua voi toteuttaa monella eri tavalla.

Hengellisyys on kokonaisvaltainen asia. Se kumpuaa ihmisen kaipauksesta. Se toteutuu elämän keskellä. Usko on rakastamista ja palvelemista.

Kristillinen usko on matka, jolla tarvitaan ravintoa ja ohjausta. Jeesus sanoo: ”Seuraa minua”. ” Minä olen tie, totuus ja elämä”. ”Minä olen elämän leipä”.

"Kirkko on matkalla oleva yhteisö. Olennaista kirkolle on hengellinen todellisuus. Kirkko elää rukouksessa. Se on osa Kristuksen ruumista, elävä, huokaileva ja kaipaava.” sanoo rovasti Seppo Häyrynen. Toisaalta hengellisyys on hyvin henkilökohtaista. Toisaalta kristillisen kirkon hengellisyys elää ja on elinvoimainen yhteisössä.

Paras ja eräässä mielessä ainoa hengellisen elämän lähde on Jeesus Kristus. Seurakunnan yhteinen jumalanpalvelus on hyväksi havaittu keino olla yhteydessä häneen. Se toteutuu yhteisen rukouksen, Raamatun sanoman kuulemisen ja ehtoollisen kautta.  

Tällä sivulla on linkkejä, joissa kerrotaan enemmän jumalanpalveluksesta ja rukouksesta. Kotisivujemme kohdan Tapahtumat alta löydät muitakin tilaisuuksia, jotka ruokkivat hengellistä elämää.

Rukoilla voi toki yksinkin, kotona tai vaikkapa luonnossa. Pitemmän päälle pelkkä yksinäinen rukous voi näivettyä. Siksi on olemassa seurakunta, jossa erilaiset ihmiset tukevat toisiaan ”Jumalan kasvojen edessä”. Yhdessä rukoilemalla ja tutkimalla Raamattua uskon aarteet avautuvat ja toisten seura virkistää.

Halutessasi voit ottaa yhteyttä myös seurakunnan työntekijöihin keskustellaksesi uskon kysymyksistä.

Kivinen kastemalja ja pienempi malja,  koristeena metallinen lintu ja oliivipuunoksa. Reunalla kynttilä.
Kuvalähde: Kirkon kuvapankki

Virsi 949

YouTube-video