Tuhkaristi
Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikkona, joka on laskiaissunnuntain jälkeinen keskiviikko. Laskiaispullat ja yhdessäolo pulkkamäessä laskiaistiistaina ovat perinteitä, jotka valmistavat hiljaiseen ja riisuttuun paastonaikaan.
Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä Raamatun kuvauksista, joissa ihmiset pukeutuivat säkkivaatteisiin ja ripottelivat tuhkaa päälleen katumuksen ja parannuksen merkkinä. Tuhkakeskiviikkona vietetään usein messua, jossa pappi piirtää tuhkaristin osallistujien otsaan.
Mistä voin luopua?
Paastonaika on hengellisen syventymisen aikaa. Yksinkertaistettu ruokavalio ja yksinkertaisempi elämäntapa voivat tukea tätä matkaa. Monissa kristillisissä perinteissä paastotaan ruoasta.
Paasto kutsuu meitä myös vastuulliseen elämäntapaan ja luopumaan jostain niiden hyväksi, jotka kärsivät puutteesta.
Paasto voi myös tarkoittaa pysähtymistä ja oman elämän pohtimista:
Mistä voin luopua?
Kuinka voisin elää rakastavammin?
Kuinka voisin elää hitaammin ja rauhallisemmin?
Mistä voisin luopua elämässäni, jotta voisin paremmin ja hengellisyydelle jäisi tilaa?
Pääsiäisen tärkeitä pyhiä
Palmusunnuntai
Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja elämän viimeisiä vaiheita. Palmusunnuntai muistuttaa myös Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin. Hän ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja kansa heitti hänen eteensä tielle palmunlehviä. Monilla paikkakunnilla lapset käyvät virpomassa pajunoksat käsissään.
Palmusunnuntain ajankohta vaihtelee vuosittain. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, ja palmusunnuntaita vietetään viikkoa ennen sitä.
Kirkoissa päivän liturginen väri on violetti tai sininen. Alttarilla palaa kaksi kynttilää.
Kiirastorstai
Kiirastorstain jumalanpalveluksessa painopiste on ehtoollisessa. Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan.
Mitä kiira tarkoittaa?
Kiirastorstai on ollut katolisessa kirkossa ripittäytymisen päivä. Kiira-sana tulee ripittäytymisestä. Ruotsin kielen sanan skära tarkoittaa puhdistamista. Kansanuskomuksissa kiira on tarkoittanut pahaa, joka on karkotettu pihapiiristä.
Pitkäperjantai
Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Jeesus ristiinnaulittiin kahden rikollisen kanssa. Raamatussa kerrotaan, että keskipäivällä aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Jeesus huusi kovalla äänellä:
"Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni." (Luuk. 23:46)
Tämän jälkeen Jeesus henkäisi viimeisen kerran.
Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta. Pitkäperjantaina vietetään sanajumalanpalvelus, jossa viivytään ristin juurella.
Alttarilla käytetään kukkina viittä ruusua kuvaamaan Jeesuksen haavoja. Urkuja tai muita instrumentteja ei yleensä soiteta, vaan virret lauletaan ilman säestystä. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken hartautta. Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ’Pitkää’ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa.
Pääsiäispäivä
Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla.
Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi." (Matt. 28:5–6)
Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, elämä on voittanut kuoleman. Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty ikään kuin haudataan ja nousee kuolleista.
Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä. Ylösnousemusjuhla alkaa.
Pääsiäisyö oli varhaisessa kirkossa aika, jolloin monia kastettiin. Siksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä.
Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta maailmassa.
Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.
Ekopaasto 2025 – kokeile kohtuullisuutta
Vuonna 2025 Ekopaastoa vietetään 4.3.– 19.4.
Valtakunnallisessa kampanjassa innostamme suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon. Ekopaasto käynnistyy aina tuhkakeskiviikkona ja päättyy pääsiäislauantaina. Tänä aikana rohkaistumme ja rohkaisemme kokeilemaan kohtuutta ja vahvistamaan luontosuhdetta.
Meistä jokainen voi osaltaan olla mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta ja lievittämässä ilmastoahdistusta, omaansa tai muiden.
Nostamme kampanjassa esiin toivon ja yhteisöllisyyden merkitystä. Vinkkaamme kampanjan aikana, minkälaisia valintoja voi tehdä maapallon kannalta kestävämmän elämän puolesta. Vinkkejä esimerkiksi kestävämpään ruokavalioon tai energian säästämiseen löytyy myös näiltä sivuilta.
Vinkkien jakamisen lisäksi olemme vuosien varrella keränneet toivoa ja tekemistä kuvaavia sitaatteja ja tarinoita. Syyllistämisen sijaan ideana on ollut rohkaista tekemään itselleen mahdollisia tekoja. Tänäkin vuonna haastamme myös sinut mukaan: jaa somessa omia arkisia toivon tekoja ja sanoja ja kerro, millä arjen teolla sinä rakennat toivoa!
Liity mukaan Ekopaastoon ja seuraa Ekopaastoa somessa tunnisteella #ekopaasto.